Rakennustyöt Kotanen Fysioterapia Katja Hämäläinen Antin Pihapalvelu Mainosta Peimari.com:ssa!

Blogit

Sari Essayah - 03.05.2012

Julkiset hankinnat remonttiin

Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja julkisten liikelaitosten julkisia hankintoja sääntelevät EU-direktiivit ovat menossa remonttiin – ja syystä. Edellinen vuodesta 2004 voimassa ollut sääntely on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta johtanut raskaaseen byrokratiaan, kilpailutuksen epäonnistumisiin ja riitojen johdosta esimerkiksi Suomessa markkinaoikeuden tukkeutumiseen. Parhaimmillaan kilpailu julkisista hankinnoista tehostaa julkisten varojen käyttöä ja avaa palveluiden tarjoajille yhdenvertaisen ja avoimen kohtelun. Tällöin tarjouksista on ollut valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Ikävä kyllä kilpailutus on monien kuntien osto-osaamisen puutteessa johtanut siihen, että vain hinta on jäänyt ainoaksi ratkaisevaksi kriteeriksi. Lajissaan jo legendoja ovat mm. useamman kunnan talviaurausten päätyminen virolaiselle urakoitsijalle, jolta löytyikin tallista peräti yksi lumiaura; samoin pesulapalvelu, jonka sairaalahygienian vaarantanutta jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Pahimmillaan vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalvelut on sopimuskausittain kilpailutettu juuri kun asukas on päässyt kotiutumaan ja kiintymään omaan asuntoonsa jne...surullisia esimerkkejä on riittämin. Ongelmia lienee muuallakin, sillä uusi sääntely esittää erivapauksia sosiaali- ja terveyspalveluille. Kuntien hankintapolitiikan haparoinnista kertoo myös se, että monin paikoin tarjouspyyntöjen hinta- ja määräkriteerit ovat nousseet niin korkeiksi, että paikalliset tuottajat ja pk-yritykset eivät ole niihin enää pystyneet vastaamaan. Niinpä laitoskeittiö ostaa perunansa Puolasta ja tuottaa broilerit Thaimaasta eikä osta niitä naapurin maanviljelijältä. Näiltä osin uusi sääntely tarjoaa parannuksia edistämällä pk-yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin ja joustavoittamalla sääntelyä. Samoin mahdollistetaan tarjousten vertailu mm. ympäristöön liittyvien tekijöiden pohjalta. Toiselta...

Sari Essayah - 17.04.2012

Suomi on kuin saari

Kun EU koostuu sijainiltaan ja historialtaan hyvin erilaisista jäsenmaista, muilla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää toisten erikoislaatuisuutta. Tämä muodostuu aiempaa suuremmaksi ongelmaksi, kun lainsäädännössä on siirrytty enenevässä määrin enemmistönpäätöksiin. Pienten jäsenmaiden erityisongelmia ei tunnisteta tai ne on helppo sivuuttaa, jolleivät niiden edustajat pidä meteliä kansallisista erityistarpeistaan. Tällä viikolla kansallisten näkökohtien puolustaminen jälleen kulminoituu, kun suuressa salissa on äänestettävänä energiaverouudistus. Toteutuessaan se mm. yhdentäisi dieselin ja bensiinin vähimmäisverotasot. Parlamentin sorvaamassa muodossa se Suomessa nostaisi dieselin hintaa parikymmentä prosenttia ja käyttövoimaveron poistamisesta huolimatta aiheuttaisi kuljetusyrityksille pahimmillaan 300 miljoonan euron lisäkustannukset. Yksittäisen auton kustannukset kohoavat kymmeniätuhansia euroja, jolloin pienyritysvaltaisella kuljetussektorilla pelätään useamman lyövän hanskat naulaan. Parlamentissa asiaa pääkäsitelleessä talousvaliokunnassa esitykseni sallia ammattikäytössä polttoaineen alempi verotus hävisi ja ainut parannus oli, että kielto tulee voimaan vasta 2025 eli muutama vuosi komission alkuperäistä esitystä myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomessa, samoin kuin Ruotsissa, on pitkät etäisyydet ja olemme harvaan asuttuna maana aivan toisella tavalla riippuvaisia ammattiliikenteen kuljetusyhteyksistä. Suomessa nykyään verotonta nestekaasua halutaan direktiivissä jatkossa verottaa lämmityspolttoaineena. Esitys saattaa vaikuttaa harmittomalta; käytetäänhän kaasua meikäläisittäin yksityiskäytössä lähinnä makkaran grillaukseen. Kuitenkin myös nestekaasun veronkorotus tuntuu kansantalouteen grillauskustannuksia enemmän, sillä se vaikuttaisi erityisesti metalliteollisuuden prosessien ja kaasukäyttöisten bussien kannattavuuteen. Talousvaliokunta pyrki kumminkin...

Anna Mellin - 06.04.2012

Sari Essayah - 10.03.2012

Vaalipiiriuudistus vihdoinkin!

Suurin piirtein vuosi sitten ilakoin ennenaikaisesti eduskunnan saaneen vaalilakiuudistuksen eteenpäin juuri ennen eduskuntavaaleja ja valtakunnallisesti oikeudenmukaisen tuloksen takaavan mallin kaipaavan enää seuraavien valtiopäivien hyväksynnän. Vaan kuinkas sitten kävikään! Hallitusovista sisään tullut SDP teki hallitusneuvotteluissa harvinaisen selväksi, että ainakaan kyseisellä laskentamallilla ei suomalaista demokratiaa edistetä. Hallitusohjelmaan saatiin sentään sopu siitä, että perustuslakiin Manner-Suomen vaalipiirien vähimmäismääräksi kirjataan kuusi ja enimmäismääräksi kaksitoista. Suhteellisuus paranisi joka tapauksessa, kun tasaisemman suuruiset vaalipiirit madaltaisivat laskennallista äänikynnystä. Kitkuisissa tunnelmissa mallista ei hallitusneuvotteluissa päästy yksimielisyyteen, sillä pöydällä oli jos jonkinmoista viritystä Uudenmaan jaosta ja Itä-Suomen yhdistämisestä aina tasauspaikkalaskelmiin. Työ päätettiin lykätä puoluesihteerityöryhmään. Puoli vuotta askaroituaan oli sen vuoro luovuttaa, ja antaa työ hallitusryhmien puheenjohtajien sorvattavaksi. Vaivannäkö ei onneksi valunut hukkaan, sillä nyt saavutettu sopu on erityisen tärkeä Itä-Suomen kannalta. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon piilevät noin 14 %:n äänikynnykset saadaan laskemaan 5-6 %:n tienoille. Äänestäjien alueellinen epätasa-arvo on ollut räikeää, eikä pienempien puolueiden kannattajilla ole ollut mitään mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi. Tämä on vaikuttanut äänestyskäyttäytymiseen, ja "nukkuvien" puolueen kannatus on idässä ollut muuta maata suurempaa. Nurinoitta ei tätäkään reformia toteuteta.  Demarit hallituksessa ja perussuomalaiset oppositiossa olisivat toivoneet vielä useamman vaalipiirin muokkausta. Itä-Suomen nykyiselle valtapuolueelle Keskustalle taas kaikki muutokset merkitsevät ansaitsemattomien lisäpaikkojen menetystä, joten vastustaa kannattaa, vaikka vaihtoehtoa ei olisi...

Sari Essayah - 28.02.2012

Aina on oikea ikä!

Talouskriisin kanssa painivassa Euroopassa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 2012 on jäänyt melko vähälle huomiolle. Kuitenkin väestörakenteen muutoksella on yhteiskuntiin laajakantoiset vaikutukset ja siksi sen tulee olla EU:ssakin keskeinen politiikkakysymys. Jäsenvaltioita kannustetaan edistämään aktiivista ikääntymistä, jossa terveys ja toimintakyky säilyvät entistä pidempään ja jossa panostetaan lisäelinvuosien avaamiin mahdollisuuksiin. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pidemmät työurat ja terveet elinvuodet ovat sosiaaliturvan, eläkkeiden ja taloudellisen kestävyyden ehto. Samalla toki paranee ihmisten jokapäiväinen elämänlaatu. Ikääntyneiden potentiaali jätetään monesti huomiotta, koska heitä pidetään usein passiivisina kohteina eikä aktiivisina toimijoina. Yhä useammat eläkeläiset haluavat toimia vireästi omissa yhteisöissään, ovat tärkeä tuki ja apu lastensa ja läheistensä perheille ja monien vapaaehtoisverkostojen kantavia voimavaroja. Lisäksi ikääntyneet muodostavat merkittävän kuluttajaryhmän, ja ikääntyneiden palveluiden kysyntä kasvaa erittäin voimakkaasti. Sukupuoli on tärkeä tekijä ikääntymisessä, sillä eurooppalaisten naisten eliniänodote on noin kuusi vuotta suurempi kuin miehillä. Iäkkäät naiset ovat miehiä suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen. Eläkejärjestelmät eroavat jäsenvaltioiden välillä, mutta useimmiten naisten matalampi palkkataso ja työuraa pilkkovat erilaiset hoitotehtävät (äitiysloma, lastenhoito, omaishoito) johtavat vääjäämättä pienempiin eläkkeisiin. Suomessakin työskentely puolison yrityksessä tai maatalouden aloilla tapahtui vielä viime vuosikymmeniin saakka yleensä ilman palkkaa ja kertyvää sosiaaliturvaa. Ikääntyvä nainen on myös suuremmalla todennäköisyydellä läheisensä omaishoitaja. Monissa jäsenvaltioissa on vasta herätty pohtimaan tukipolitiikkaa mm. omaishoidontukea...

« Edellinen 1 2 3 4 5 Seuraava »


Peimari.com

Peimari.com-palvelusta löydät uusimmat uutiset, kiinnostavimmat blogit, kauneimmat valokuvat sekä polttavimmat keskustelut.

li-arrow.gif Lue lisää

Kirjaudu sisään

Nimimerkki:
Salasana:

Varaa oma nimimerkkisi rekisteröitymällä!

Kirjaudu Facebook-tunnuksellasi

Kysely

Hyväksytkö uudet kuntaliitos kaavailut?

JK IT Solutions Oy